Edellisessä osassa Heikki ja Sini rakastuivat, ja menivät kihloihin. Jää vielä arvoitukseksi, saavatko he jälkikasvuakin. Sini puhuu välillä, välillä ei.

556543.jpg

Jälkikasvu olisi kyllä aika todennäköistä, sillä Sinihän ei muuta teekään kuin juoksee oksentamassa, ja Heikki tulee perässä siivoten pytyn. Hyvä työnjako. Sinillä oli aika hassusti, hän oksensi aina heti, kun Heikki sai siivottua pöntön viime kerrasta. Naisten kapina voi alkaa! Sori ylhäällä olevat seinät...

561243.jpg

Yö kävi tavallista pidemmäksi, joten pitihän sitä kenties raskaana olevan naisen syödäkin. Hän oli aivan tohkeissaan, ja suurin piirtein hajoitti astianpesukoneen ja likasi uunin täysin. Onneksi hänellä on rakas, huolehtivainen Heikkinsä. Mten hän selvisikään aikaisemmin yksin? Ainakin hän on hellan kautta oppinut valmistamaan mitä merkittävimpiä herkkuja, jopa juustokakkua, ja kultalohta (kiitos Heikin kalastuskyvyn). Voi noita seiniä!

561236.jpg

Ja  seinät jäi taas! Miten minä sen muistaisinkaan? No, Sini ainakin saa hupia pyydystämällä mössöisiä perhosia, ei se maha ainakaan vielä tullut, mutta odotan innolla yötä, jolloin sen pitäisi tulla =D. Kukkaset ovat päässeet kuivahtamaan, mutta aikaa on, aikaa on.

765781.jpg

Yö tuli, mutta minulla se jäi lyhyeksi, sillä mahani kasvoi! Ja arvatkaapa kuinka kiinnostunut Heikki oli; herätin hänet, ja hän sanoi vain "Kiva, anna mun nukkua". Miehet! Sain Heikin kyllä ylös, napsautan vain sormiani, ja saan mitä vain. Taidan kyllä käyttää häntä hyväkseni, mutta eikö tämä maha sovikin minulle mahtavasti? Aivan, nyt jäi välistä häämme:

Välistä jäänyt juttu: Häät

765855.jpg

Meillä oli ihan tälläiset pienet keskiyön kunniaksi-lehdestä löydetyt hääkamat, ja tuon kaaren alla me menimme naimisiin. Ilman pappia tai mitään. Emme me sitä tarvinneetkaan, sillä äidilläni on suhteita, joten saimme viettää papittomat häämme.

Väliosan päätös

765737.jpg

Olen innostunut maalaamisesta, minulla on raskaana ollessa työvapaata, joten mikäs siinä. Olen kylläkin päättänyt, että jään kotiäidiksi, mutta odotan ensin, että minusta ylipäätänsä tulisi äiti.

Jatkan osaa, toivottavasti vielä tänäänkin.